13.3.2010

Herne rokkaa!

Yo, olen vielä hengissä rajun ruokamyrkytyksen tai noro-viruksen jälkeen. En vieläkään tiedä kumpi yllätti, mutta voin silti vannoa, että Amarilloon en enää astu. Pippuripihviin ja mansikkapirtelöön tuli otettua turhan paljon tuntumaa myös ruokailun jälkeen, joten traumat jäi.

Ruokahalu on onneksi hiljalleen palautunut! Liha ei kuitenkaan vielä maistu. Tänään jääkaapissa vilkuttelivat perunat, ja päätimme tehdä lohkoperunoita aka lohkareita. Yleensä teen niiden kylkeen lihapullat tai muuta lihaisaa, mutta tällä kertaa liha ei napannut, joten päädyin viimein kokeilemaan pitkään pohtimiani hernekotletteja. Olin jo aiemmin kysellyt Marilta ovatko ne oikeasti syötäviä, ja vakuuttelujen jälkeen näytin  kirjaimellisesti vihreää valoa. Valmistaminen ei todellakaan ollut vaikeaa, lähikaupasta löytyi juuri oikeaa hernesoppaa, mutta joku mätti, kun näistä ei tullut YHTÄÄN niin kauniita kuin Marilla. Buu. Oletan kuitenkin maun olleen suht sama.


 V söi kaiken kiltisti, mutta itselläni vähän töksähti. Olen tottunut pureskelemaan kotlettini, mutta näissähän ei ollut rapean kuoren lisäksi kuin pehmeä sisus. Kotletit olivat myös mielestäni liian paksuja, ja kyllähän ne  purkkihernarilta maistuivat. Varmaan ensi kerralla meillä syödään hernari taas nestemäisenä, mutta hyvä kokeilu kaikin puolin. Lohkarit taas valmistettiin foliolla päällystetyllä pellillä Kokin vapaapäivä -ohjelman innoittamina. Erikoinen paistaminen ei vaikuttanut oikeastaan lopputulokseen, mitä nyt perunat jäivät vähän kiinni folioon.

Tämä ruoka näyttää kyllä jotenkin yhtä ponnettomalta kuin minä viime maanantaina vessan lattialla...

Hernekotletit, 5kpl (Jere Nieminen, Herne rokkaa -kirja)
1tlk Pirkka-sarjan luomu lihaton hernekeitto (ilmeisesti muut hernesopat liian löysiä!)
sinappia
korppujauhoja
rypsiöjyä/margariinia

Avaa tölkki molemmista päistä ja työnnä hernekeittopötkö ulos. Leikkaa pötkö viiteen osaan (tai useampaan), voitele sinapilla ja pyörittele korppujauhoissa. Ruskista pannulla reilussa rasvassa.

V ottikin hienosti kuvat lohkareista, joista käy ilmi miten ne valmistettiin (ollaan koukussa noihin perunakuorrutteisiin). Paistettiin uunissa reilut 20min 225 asteessa! Tarjoillessa mukaan vähän aiolia ja ketsuppia.


3 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Mä en ole suuri hernekeiton ystävä, enkä oikeastaan muutenkaan välitä herneistä muuten kuin tuoreena. Nämä ovat kuitenkin ainoa tapa, jolla hernekeitonkin saa syötyä ongelmitta :) Pitääkin kaivaa taas tuo Herne rokkaa -kirja esille, sitä ei ole tullutkaan selailtua vähään aikaan.

Anonyymi kirjoitti...

Perunakuorrutekoukun salaisuus varmaankin ystävämme natriumglutamaatti? :D

Pitkä kirjoitti...

Elina, mietin vielä jälkeenpäin, että ehkä näistä saisi parempia tekemällä ne ohuemmiksi. Vedätkö itse aina myös viiteen osaan purkin sisällön?

Alisa, todennäköisesti nimenomaan sitä natriumglutamaattia :D Buhuu!