11.3.2012

Herkkupuuroa

Jaksan aina valittaa näistä aikatauluistani, mutta viime viikot elämä on ollut niin hektistä, etten ole aina ehtinyt syömään silloin kuin olisi pitänyt. Ruoasta on tullut lähinnä energiaa, jonka avulla jaksan suoriutua päivän to do -listasta. Välillä olen iltaisin niin poikki, etten jaksa tehdä iltapalaa, vaan menen suoraan nukkumaan nälkäisenä. Viikonlopuista onkin tullut henkireikiä, jolloin olen keskittynyt olennaiseen eli nauttinut ruoasta. Eilen tein appivanhemmille lounaaksi tomaattikeittoa ja huumaavaa focacciaa, pääruoaksi serranopastaa ja jälkiruoaksi pannacottaa. Illalla tehtiin rakkaan ystävän kanssa quesadilloja sekä artisokkatahnaa ja dippivihanneksia. Tänään olemme V:n kanssa hyppineet riemusta tähteiden äärellä ja jaksoin jopa vääntää pitkään himoitsemani vispipuuron.

Olen ruokkinut nälkääni lukemalla (taas) paljon ruokablogeja. Haley's Cuisinen mustikkavispipuuro oli tallentunut kirjanmerkkeihini ja kun pakastimesta paljastui pussi mustikoita, en voinut vastustaa kiusausta. Olen aina rakastanut vispipuuroa ja tykkään todella paljon myös mannapuurosta. Sain jokin aika sitten Hannalta ihania spelttimannasuurimoita (luomu) ja niiden ansiosta kaikki mannajutut maistuvat nyt entistä paremmilta. Suosittelen tätä vispipuuroa teille kaikille, jotka haluatte taantua niihin lapsuuden sunnuntai-iltoihin. Samalla saat hyvät aamu- ja iltapalat seuraavalle viikolle.

Vaikka vispipuuro on kylmää, se lämmittää silti sydäntä.
Tarkennus on vähän pielessä, mutta ei anneta sen haitata.


Hurjaa rytmiäni kestää vielä viikko, sitten onneksi vähän helpottaa, vaikka keväästä tuleekin aika järkyttävä, kun edessä on muutto toukokuun alussa. Älkää siis pelästykö, jos en ehdi tehdä ruokaa joka välissä.

Toivottavasti muistatte kaikki nauttia ruoasta! Olen vähän huolissani kaikista maailman ruokavalioista, jotka paikoittain muistuttavat enemmän syömishäiriöitä. (En nyt tarkoita tällä kaikkia, jotka esim. karttavat valkoisia jauhoja, vaan joitain, jotka kohtelevat ruokavaliota kuin uskontoa.) Minulla on lähipiirissä ihminen, joka hallitsee omaa pysyvää sairauttaan ruoan avulla. Hän ei pärjäisi ilman hiilihydraatteja tai säännöllisiä aterioita. Se laittaa tehokkaasti ruokahommat oikeaan mittakaavaan.

Mustikkavispipuuro
1 l vettä
3 dl mustikoita
0.5 dl sokeria
0.5 tl suolaa
1,5 dl (speltti-)mannasuurimoita

+ maitoa ja vaniljasokeria

Mittaa kattilaan vesi, mustikat, sokeri ja suola. Kuumenna kiehuvaksi, ja vispaa joukkoon mannasuurimot. Anna puuron kiehua välillä hämmentäen 7 minuuttia. Jäähdytä ja vispaa kuohkeaksi. Tarjoile vaniljasokerilla maustetun maidon kanssa.

3 kommenttia:

hanna kirjoitti...

jee!

Jonna kirjoitti...

Tähän taantuisin mielellään. Pitääkin kokeilla noita spelttimannasuurimoita. Mistähän Hanna mahtoi löytää ne?

Pitkä kirjoitti...

Uskoisin, että Kluuvin kauppahallista! Ihan parhaita <3 (Kiitos vielä Hanna, olen käyttänyt melkein koko pussin!)