Kesäinen keitto tuli pakastimesta.
Kuinka moni on käynyt lounaalla Bistro Artesanassa? Salaattipöydästä löytyy aina välillä huumaavaa hernetahnaa. Satun tuntemaan yhden kokeista, joka paljasti että tahnassa ei ole mitään opiaatteja tai muita huumausaineita vaan pakasteherneitä ja valkosipulia. Juttumme poukkoili pakasteherneistä tehtyyn ihanaan keittoon, jota en ollut koskaan kokeillut, vaikka soppa on ollut to do -listallani pienen ikuisuuden. Tänään jaksoin raahautua lähikaupan pakastealtaalle (josta tarttui mukaan myös mehujää) ja noin vartin kuluttua soppa olikin jo valmis. V:lle maistui myös, teen uudelleen. Resepti löytyi Hesarista, mutta tein siihen muutaman muutoksen kokin suositusten mukaisesti. Tämä hernari ei todellakaan ole mikään isännän torstaiyllätys vaan sopisi erinomaisesti vaikka hienomman aterian alkukeitoksi. Varokaa keittämästä herneitä liian pitkään, etteivät mene kitkeriksi!
V toivoi aluksi jälkkäriksi pannaria, kun kerroin tekeväni hernesoppaa. En tehnyt, koska se olisi vaatinut taikinaan tryffeleitä ja pinnalle maailman parhaita hilloja kilpaillakseen samassa sarjassa tämän keiton kanssa. Vaikka onhan pannari ihan parasta. Sen sijaan tein köyhän miehen sorbettia, mutta siitä joskus myöhemmin lisää...
Joku fiksumpi ruokabloggaaja olisi ostanut esim. herneenversoja koristeeksi ja tehnyt kermasta sydämen.
Hernesosekeitto (pääruokana kahdelle, alkuruokana neljälle)
2 pussia pakasteherneitä (400 g)
1 pieni sipuli
1 rkl voita
4 dl kasvis- tai kanalientä
suolaa
sokeria
ripaus mustapippuria
aavistus salviaa
3/4 dl kuohukermaa
Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, laita sivuun odottamaan. Leikkaa sipuli ja kuullota kattilan pohjalla voissa. Lisää kasvisliemi ja anna porista jonkin aikaa kunnes sipulit ovat pehmenneet. Lisää herneet ja ala soseuttamaan keittoa kun herneet ovat sulaneet, anna kuitenkin samalla kypsyä liedellä. (Jos haluat keitosta ihan sileää, valuta lopuksi siivilän läpi.) Mausta keitto ja kääntele kerma joukkoon. Älä anna herneiden kypsyä niin, että vaalean vihreä väri muuttuu tummaksi ja maku kitkeräksi. Itse otin keiton liedeltä nopean kiehauttamisen jälkeen kun kaikki mausteet yms. oli lisätty kattilaan.
7 kommenttia:
Oi munkin pitää kokeilla tällaista! Tykkään hernetahnastakin niin hurjasti, itte teen sitä jonkun Vihreän Langan ohjeen tms. pohjalta tähän tyyliin: http://uneliasblogi.blogspot.com/2007/12/hernelevitteen-ylistys.html
Ja arvaa mitä? Mäkään en IKINÄ muista ostaa kaupasta herneenversoja koristeeksi, enkä tehdä kermasta sydäntä! Ja aina sitä vaan miettii että ens kerralla sit...
Anna, tää oli niin helppoa luksusruokaa! Nopeampaa kuin käydä hakemassa krapulapitsa... :) Mun seuraava missio onkin hernetahna, täytyypä kokeilla tota, kiitos vinkistä! Ruokastailaus olisi ihana taito, mutta tässä huushollissa rullaa arkirealismi.
Ihanan raikkaan näköinen - niin keitto kuin tämä blogin uusi valkoinen pohjakin :)
Tollaset ylimääräset härpäkkeet on ihan yliarvostettua hifistelyä - reality kicks ass! :D
(psst, laitoin sulle just mailia. pssst, artesana on ihana - deitit ehkä sinne(kin) joskus?)
Mari, jeee, kiva jos pidät!! Molemmista :)
Johanna, meenkin heti vastailemaan. Jätän joo suosiolla hifistelyn muille ja syön ruoan vielä lämpimänä :)
Tein melkein täsmälleen samanlaista keittoa juuri muutama päivä sitten. :)
Bistro Artesana on ihan paras! Mielettömän hyvää ruokaa ja mikä parasta, luomua ja kasvista :)
Lähetä kommentti