Väärä vuodenaika

Helsingissä on ollut aivan järkyttävän kylmä koko viikon. Olen kulkenut tunnistamattomana toppahahmona ympäri kaupunkia ja haaveillut aurinkolomasta. Eilen nenäni rupesi muistuttamaan vesiputousta ja korvaani kutitti kuin sinne olisi mennyt hiekkaa (tai sitten korvatulehdus lähestyy), joten päätin hylätä talven - ainakin henkisesti. Kaipasin jotain vihreää, tuoretta ja ehkä jotain, joka veisi orastavan flunssan mennessään. Löysin Chocochilistä kesäkurpitsakeiton reseptin, ja suuntasin ostoksille. Kesäkurpitsan loistokausi ei tosiaankaan ole näin talvella, ja podin hieman huonoa omatuntoa lapatessani kilon kesäkurpitsoita pussiin. Mutta hei, girl's gotta do what girl's gotta do.

Keitto oli superhelppo tehdä. En ostanut soijajogurttia tai kaurakermaa, sillä jääkaapissa oli iso tonkka Lidlin kreikkalaista jogurttia ja se toimi erinomaisena vaihtoehtona noille vegaaneille ehdotuksille. Kesäkurpitsakeitto oli ihanan kesäinen, mutta vähän mauton. Ensi kerralla kuullotan sipulit voissa ja lisään jogurtin sijaan kermaa. Suolaa lisäilin aika vapaalla kädellä, mintun ihanaa makua peittämättä (josta tuli vähän mieleen lipstikka), mutta lopulta oli pakko tarttua vielä tabascoon, joka sopi keittoon ihan älyttömän hyvin näillä paukkupakkasilla!  Ehkä orastava flunssa on piilottanut makuaistini jonnekin? Keiton kylkeen nautimme vielä hyvää Primulan pähkinäleipää, jota V toi töistä (ei ole siis Primulalla töissä, vaan jäi yli jostain kokouksesta...). Olo on nyt paljon terveempi, laihempi, kauniimpi ja onnellisempi. Ihan jees.

 
Kesäkurpitsakeitto, 4-6 annosta
n. 1kg kesäkurpitsaa
oliiviöljyä/voita
sipuli
2 valkosipulinkynttä
n. litra kasvislientä (itse aloitin 7dl eikä tarvinnut lisätä)
tuoretta minttua
maustamatonta jogurttia/kermaa
sitruunamehua
+ tabascoa
+ suolaa

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja viipaloi kesäkurpitsa. Kuullota sipuleja hetki oliiviöljyssä/voissa, lisää sitten kesäkurpitsat ja jatka paistamista vielä pari minuuttia. Lisää osa kasvisliemestä ja anna kiehua, kunnes kesäkurpitsat ovat kokonaan pehmenneet, ei vie kauaa. Soseuta keitto. Lisää tässä vaiheessa minttu, sekä loput kasvisliemestä, jos tarpeen. Sekoita joukkoon jogurtti/kerma ja mausta lopuksi sitruunamehulla ja suolalla (+tabascolla jos maistuu).

Muuten, kävin ostoksilla Stokkan Herkussa, ja ainakin Helsingin keskustan tavaratalossa saa ostettua luomumunia irtomyynnistä! Vieressä oli valmiina pakettina luomumunia yli 4€ rasia, mutta kun latasin itse pakettiin kuusi ihanaa, herttaista, ja keskenään ihan erikokoista munaa, oli loppusumma 2,21€. Aika vähän hyvästä mielestä ja hyvistä munista.

Tähän loppuun vielä esittely Einon uusista tyttöystävistä. Jäbällä riittää naisia joka tassulle.

Hyvää ystävänpäivää!

Ihanaa ystävänpäivää kaikille. Rutistakaa pienimmästäkin syystä.

Terkuin Pitkä, V ja Eino.

Mutta älkää rutistako kauhean kovaa, jos kainalossa on hamsteri.

Helka

Moni teistä on varmaan jo lukenut muista blogeista Helkan järjestämästä tilaisuudesta, jossa oli paikalla valtava kasa ruokabloggareita. Jee, minäkin olin siellä! Tosin pääsin paikalle vasta vähän viiveellä, ja missasin sekä Essi Avellanin samppanjatastingin, Helene Auramon puheenvuoron ja lounaan...  Harmittaa. Onneksi ehdin paikalle, kun tarjolla oli kahvia ja pullaa, ja sen jälkeen ryhdyttiin pienissä porukoissa kokkailupuuhiin! Oli ihanaa tarttua paistinpannuun ja tuoreisiin aineksiin tauon jälkeen, ja etenkin tehdä ruokaa niin mahtavassa porukassa. Meidän tehoryhmässä oli mukana Voisilmäpeliä, Ruokahommien Janna ja Pastanjauhajien naisvahvistus. Valmistettiin ainakin rosmariinisorbettia, perunasalaattia, punaherukkajäädykettä, kirsikkatomaattihilloketta, savuporotartaria, siikachevicheä, Aura Gold -moussea ja mainoituja omenia.

Eihän se kokkailu ihan ongelmitta sujunut, mm. siirappi tuli keitettyä kahteen kertaan. Ja tiedoksi nyt kaikille! JOS (retorisesti) liivatteen esim. sulattaa kermaan ja unohtaa koko homman, niin että liivate on ehtinyt jo hyydyttää sen kerman ennen kuin olet valuttanut sen muuhun seokseen, niin liivatehässäkkää EI tarvitse heittää viemäristä alas ja ryhtyä tekemään hommaa alusta, vaan kerman voi lämmittää uudelleen, jolloin hyytyminen häviää (voiko näin pitkää lausetta olla?). Ja tämä on hyvä huomata ennen kuin kerma on jo hävinnyt putkiston uumeniin.

Pienen ikuisuuden jälkeen siirappi oli valmista!

Ei tarvi hetkeen kokeilla kotona...

Rosmariinisorbetti jakoi mielipiteitä, mutta osui täysillä meikäläisen makuhermoon.

Ja valmis sorbetti oli jo esteettisesti hurmaava. 

Joka tapauksessa, naurua ja riemua riitti, ja valmista tuli! Illallisella oli ihana nauttia myös itse tehtyjä ruokia, ja lisäksi Helkan keittiön loihtimia herkkuja. Ihana illallinen, mahtavat Essin valitsemat viinit ja mitä mainioin seura. Baarissa nautitun lasillisen jälkeen nukahdimme Jannan kanssa melkein matkalla hotellihuoneeseen. Näköjään nauraminenkin käy urheilusta.

Kiitos Janna, kun otit mullekin kuvia (kamera jäi hotellihuoneeseen)!

Pääruokana oli poroa, mums.

 En jaksanut syödä edes kaikkia jälkiruokia, historiallista.

Mun heikko kohta on jäädykkeet, ja toi punaherukkajäädyke hävisi aika nopeasti lautaselta.

Kiitos paljon kaikille bloggaajille ja Helkan henkilökunnalle ihanasta, ihanasta päivästä! Oli taas ihana nähdä teitä ja tutustua uusiin naamoihin. Ja pahoittelut Essi Avellanille tältä moukalta, joka kyseli "mikäs blogi sulla on". Vieläkin hävettää.

Lue muualta:

Sillä Sipuli  Samppanjaa, poroa ja naurua Helkassa

Kulinaarimuruja Sorbetti meni kakkoseen (ja fiilis)
Kannat Kattoon Samppanjatasting ja söpöilyn salat
Herkku ja Koukku Räps räps ja poks poks!
Unelias Kokki Helkan kelkassa
Sorsanpaistaja Peruslauantai
Voisilmäpeliä Viikonlopun viinihommat ja vähän ruokaakin
Äijäruokaa Helkan keittiössä
Pumpkin Jam Helkan keittiössä
Peruspöperöä Tanssivan viinin salaisuus
Liemessä Täydellinen nainen on skrode, läski ja luiseva (täältä löydät reseptejä listattuihin juttuihin!)
Avaruusasema Shamppanjaa ja herkkuja Helkassa
Siskot kokkaa Me pyrimme olemaan Suomen paras kolmen tähden keittiö
Pastanjauhantaa Helkan huomassa
Ketun keittiö Samppanjaa ja teräviä veitsiä
Cebicin keittiössä Samppanjaa Essi Avellanin seurassa
Ruokahommia Hotelli Helka ja eniten linkkejä sisältävä merkintä ikinä

Ympäri mennään ja yhteen tullaan

Täällä ollaan! Elämä on nykyään superkiireistä. Lähden aamuisin seitsemältä liikenteeseen ja olen hyvällä tuurilla kotona kymmeneltä. Huh. Kahdestaan bloggaaminen oli paljon helpompaa, kun toinen paikkaili kiireisiä kausia. Olen kyllä kokkaillut jotain, mutta lähinnä tuttuja juttuja (kuten liekkikakkua ja kladaria). Työpöydällä on pino houkuttelevia reseptejä odottamassa, ja näillä näkymin ehdin tehdä jotain ruokaa ensi viikon sunnuntaina. Jee!

Halusin kuitenkin tulla esittelemään uuden perheenjäsenemme. Ihana karttapallo löysi tiensä meille Kierrätyskeskuksen kautta, ja valaisee nyt olohuoneemme nurkkaa. Olin jo pitkään haaveillut karttapallosta, joka on Neuvostoliiton ajoilta, ja jipii, oli selvästi kohtaloa, kun pallo käveli (ei kirjaimellisesti) meitä vastaan Matinkylän Kierrätyskeskuksen käytävällä.Eikö olekin söpö?

Ainiin, pian kuulette myös hauskasta blogitapaamisesta, johon osallistuin eilen!

Toi puhelin toimii! Aito vanha, mutta meillä ei ole lankapuhelinliittymää...

Lauantaista tuli ruokatorstai

Eilen heräsimme V:n kanssa myöhään, ja teimme yhdessä ihanan aamupalan. Pöydästä löytyi mm. pekonia, munia, smoothiet, aamiaismuffineja, turkkilaista jugurttia siirapilla ja kasviksia. Mmm, paras tapa aloittaa kiva päivä. Edes imurointi tai vessan pesu ei harmittanut hyvän aamiaisen jälkeen.

Parasta oli, että tiesimme syövämme myös illalla hyvin. Olin nimittäin edellisenä iltana laittanut kuivatut herneet likoamaan veteen, ja siivoilujen lomassa keitin meille herkullisen hernesopan (joka oli vielä parempaa tänään kuin eilen). Teimme vielä kimpassa perinteisen pannarin ja euforia oli taattu koko illaksi - etenkin kun seitsemältä istuimme Helsingin Kaupunginteatterin penkeille ja upposimme Wickedin maailmaan.

Alusta loppuun, ihan paras päivä vähään aikaan. Rentoutumiseen ei tarvita aina lomaa tai kalliita kasvohoitoja.

Hernekeitto (resepti Helsingin Sanomista) 

3dl kuivia herneitä

1 3/4 l vettä

1 pienehkö sipuli

tilkka öljyä

1tl meiramia

1/4–1/2 tl suolaa

100g palvikinkkua

1/2-1 pkt pekonia (itse laitoin kokonaisen, ei todellakaan ollut liikaa)

 

Lisäksi

1–2 sipulia ruskistettuna

(pekonia)

Laita herneet veteen likoamaan yöksi. Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota se öljytilkassa suuren kattilan pohjalla. Kaada kattilaan liotetut herneet liotusvesineen ja kuumenna. Lisää meirami ja hieman suolaa. Kypsennä kannen alla runsaan tunnin ajan. Lisää tarvittaessa kattilaan vettä. Kuutioi palvikinkku pieniksi. Suikaloi pekoni. Laita lihat pannulle ja anna niiden saada väriä. Lisää keittoon kinkku ja pekoni. Keitä, kunnes herneet ovat täysin kypsiä eli noin puolen tunnin ajan. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa. (Toisinaan kinkku on niin suolaista, että lisäsuolaa ei tarvita. Itselläni tosin ei ollut, ja suolaa piti lisätä aika paljon.) Paista halutessasi lisäkkeeksi sipulia ja jäljelle jäänyt, silputtu pekoni. Annostele keittoa lautasille ja laita lusikallinen sipulia ja pekonia päälle.

Pannukakku (resepti Kotikokki.netistä, heltsun)

4dl vehnäjauhoja

1,5dl sokeria

1tl leivinjauhetta

1tl suolaa

1tl vaniljasokeria

8dl maitoa

2 kananmunaa

100g sulatettua voita (tai margariinia)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sekaan maito, munat sekä sulatettu, jäähtynyt voi/margariini (voilla parempi maku). Kaada taikina leivinpaperille syvälle uunipellille ja paista 200-225 asteessa n. ½ tuntia.

Barf, Banoffeeta

Teen harvoin kakkuja, muffinsseja tai muitakaan jälkiruokia. Leipominen menee mielestäni jo vähän kemian puolelle, ja se ei todellakaan ole koskaan ollut vahvimpia osaamisalueitani. Olen onnistunut pilaamaan varmaan kymmenet muffinssit ja kakut paistamalla ne joko liian kuiviksi tai jättämällä turhan raaoiksi. Siksi arvostankin kakkuja, joiden tekemiseen ei tarvita uunia tai muitakaan erikoistaitoja (kuten pursotusta). 

Olen tehnyt banoffee-kakkua kerran aikaisemminkin, joten tiesin sen olevan a) helppo ja b) sairaan hyvä. Kakku tehdään pieneen, 18cm halkaisijaltaan olevaan rengasvuokaan. Tein ensimmäisen kakkuni seitsemän hengen rapujuhliin, ja kun iskin kakun pöytään, otti emäntä pakkasesta mustikkapiirakat sulamaan. No miten kävi? Kakkua jäi yli, eikä kukaan koskenut siihen piirakkaan. Kun kerron, että kakku on överi, tarkoitan TODELLA överi. V manasi jo kaksi päivää ennen tämän toisen kakun tekemistä, ettei hän jaksa syödä sitä enempää. Eli kaikki sokerihiiret, tässä on teidän kakkunne!

Vaikka banoffeen tekemiseen menee aikaa, on kakku lopulta harvinaisen helppo tehdä. Haastavinta on ehkä käydä kaupassa ostamassa sokeroitua kondensoitua maitoa (säilyke), ja laittaa purkki kiehuvaan veteen kattilaan hengailemaan vajaaksi kolmeksi tunniksi. Kun purkin avaa, saa eteensä tölkin täynnä ihanaa kinuskia (muistuttaa löysää lehmätoffeeta). Kinuskin voisi syödä sellaisenaan, mutta kun sen yhdistää digestivepohjaan, kermavaahtoon ja banaaniin, ollaan aika hartaiden asioiden äärellä. Suosittelen! Ja niin ilmeisesti Jannakin.

Note to self: Älä kuitenkaan yritä syödä tätä samana päivänä kun vedät lautasellisen sushia, pari kulhoa taivaallista sitruunajäätelöä, järkyttävät määrät leipää ja artisokkatahnaa sekä hampurilaisbuffetin.

Janna, tervetuloa mun hovikuvaajaksi.

Banoffee-kakku (resepti Elämä makeaksi -blogista)
Pohja
300g (suklaa) Digestive-keksejä
100g voita

Täyte
397 g kondensoitua maitoa (eli tölkki)
2 banaania
2dl vispikermaa
2tl vaniljasokeria
kaakaojauhetta

Murustele keksit ja sekoita ne sulatetun voin kanssa hyvin sekaisin. (Vinkki: Kaulitse muovipussissa!) Pingota 18 cm:n irtopohjavuoan pohjlle leivinpaperi ja taputtele keksivoi-seos vuoan pohjalle ja hieman reunoille, nosta jääkaappiin jähmettymään siksi aikaa kun valmistat toffeen kondensoidusta maidosta. Irrota etiketit purkista ja laita tölkki vesikattilaan kiehumaan alhaiselle lämmölle (eli noin kolmoselle, niin että vesi kuitenkin kiehuu koko ajan) vajaaksi 3 tunniksi. Tänä aikana se tiivistyy ja muuttuu toffeeksi.

Kolmen tunnin päästä aukaise säilykepurkki ja kaada se pohjan päälle, levitä tasaiseksi. Nosta jääkaappiin tai pakkaseen että seos jäähtyy. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pilko yksi banaani toffeen päälle, peitä torttu kermavaahdolla ja pilko toinen banaani kermavaahdon päälle. Sihtaa lopuksi kaakaojauhetta tortun päälle ja herkuttele!

Ruokamatka Tukholmaan

Mitä tehdä silloin kun ei ole mitään blogattavaa, mutta haluaa blogata jotain? Kannattaa soittaa kaverille (jolla on myös blogi) ja varastaa hyvä postauksen aihe. Tässä postauksessa edustavat siis Ruokahommien Jannan kuvat meidän yhteisestä reissusta Tukholmassa (olin sentään mukana, ettei mennyt törkeäksi pöllimiseksi). Viikonloppu "lännessä" vietettiin öö lokakuun lopussa? Marraskuun alussa? En muista, mutta sen muistan, että reissu oli ihan mahtava. Pätkä oli joutunut juuri muutamaa päivää aikaisemmin saattohoitoon, olin väsynyt ja stressaantunut, mutta viikoloppu toisessa maassa, maailman parhaassa seurassa ja jatkuvasti syöden oli parasta mitä voi kuvitella. Emme todellakaan lähteneet shoppailureissulle, vaan nimenomaan syömään. Ja sitä tulikin harrastettua...

Saavuttuamme perjantaina aamulla Arlandan lentokentälle, otimme bussin keskustaan, metron Söderille ja marssimme suoraan aamupalalle. Muggen Götgatanilla osui ensimmäisenä silmiimme, ja oli positiivinen yllätys! 100 kruunulla (n. 11,5€) sai valita aamiaislistalta neljä eri juttua, ja itse otin tuoremehua, smoothien (se oli kyllä paska), skonssin (mukana tuli marmeladia ja tuorejuustoa, maailman paras ja rasvaisin skonssi) ja pannukakkuja. Ja huh huh, pannukakut paistettiin keittiössä tilauksemme jälkeen ja meinasi leuka revetä nilkkoihin asti, kun iskivät lautasen nenän eteen. Pannukakut maistuivat jumalaisilta, enkä jaksanut kaikkea, vaikka yritin änkeä väkisin. Näitä pitää saada myös seuraavalla reissulla.

Lättyjä oli muistaakseni kolme, vaikka näyttää kuvassa, että olis vaan kaksi.

Kävimme heittämässä laukut hotellille ja suuntasimme luontevasti lounaalle. Hyvä lounaspaikka löytyi Östermalmilta, kauppahallin kupeesta. Moni kaveri oli suositellut Örtagårdenia etukäteen, eikä turhaan. Kasvisbuffa maksoi 95 kruunua, ja ruokaa sai mättää niin paljon kuin jaksoi. Hana valutti loputtomiin virvoitusjuomia ja myös jäätelöä sai lapata niin paljon kuin napa veti. Sisustus oli kuin jostain seurapiirimummon puutarhahuoneesta, asiakaskunta laidasta laitaan. Ruoka oli hyvää, suosiksi nousi mustajuurimuhennos, ja valinnanvaraa oli tajuttoman paljon. Aamupalan jäljiltä ei tullut vedettyä ihan järkyttäviä määriä, mutta kaikkea maistettiin.

Huom. Tämä oli vasta ensimmäinen lautasellinen.

Maltoimme käydä ennen illallista valokuvataiteen museossa, ja illalla lähdimme etsimään kivaa sushipaikkaa. Olimme tosin liian myöhään liikkeellä ja kaikki sushimestat Sofossa sulkivat ovensa nenämme edestä. Onneksi hotellin kulman takaa löytyi Akki Sushi, josta haimme setit hotellille mukaan, sillä koko paikassa (pienen kioskin kokoinen) oli ehkä kaksi istumapaikkaa. Sushi oli NIIN taivaallista. Huuuuuh huuuh. Piti oikein hillitä, ettei menty uskomattoman elämyksen jälkeen korvaamaan kaikki ruokailut Akkiin. Houkutteli.

Toivottavasti tekin eksytte joskus hakemaan omanne, osoite Folkungagatan 45.

Aamupala tarjottiin hotellin puolesta, eikä lauantain lounaasta ole kuvaa (Jannalla hälsotallrik, mulla uuniperuna katkaravuilla), joten hypätään suoraan illalliseen. Tosin lähinnä vain varoituksen sanana. Kuultiin montaa kautta, että Creperie Fyra Knop on lähellä meidän hotellia, ja tosi hyvä, joten varattiin sieltä innoissamme pöytä illaksi. Olis ehkä pitänyt ottaa suosiolla makeat letut, koska nämä suolaiset eivät todellakaan hurmanneet. Lettu oli kuiva, täyte vetistä pinaattia (sitä oli TODELLA paljon), jotain Saarioisten kinkkua, tomaattia ja vuohenjuustoa... En tiedä tilasimmeko sattumalta listan huonoimmat lätyt, mutta ei todellakaan tarvitse mennä uudelleen.

Reissun pahin pettymys. Buhuu.

Onneksi ilta pelastettiin snägärillä, josta sain pitkään himoitsemani tunnbrödrullen! JEEE! Kyseessä on siis rieska, jonka sisällä on perunamuusia, nakki, salaattia ja "mausteita" eli ne snägärin perinteiset.

Aamulla oli taas aika syödä hotellin aamupala, ottaa bussi lentokentälle, syödä kentällä vielä burgerit ja lentää takaisin Suomeen... Sniff. Ja syötiin me toki hotellihuoneessa reissun aikana mm. brietä, sipsejä, karkkia ja juotiin skumppaa. Ettei se ihan tähän selostukseen jäänyt... Niin ja käytiin monessa pikkukahvilassa kahvilla, ja ostettiin ihana muffinssi Muffin Bakerystä, jossa valikoimaa oli enemmän kuin moni uskaltaa aavistaa. Mums. Suosittelen!

Janna, mennäänhän pian uudelleen?

 Kotiinlähdön depistunnelmissa heitettiin mahaan vielä lohduttavat burgerit lentokentällä.