Munakoiso-Jani

Pikkuserkkuni Jani, joka on itsekin ruokabloggaillut joskus, tuli meille kylään eilen. Kysyin Janilta, jos tehtäisiin jotain pientä purtavaa illalla, ja Janilla oli ihan mahtava ehdotus! Hänen kaveripiirissään on viime aikoina tehty öljyssä uitettuja ja paistettuja munakoisoja, joten suuntasimme kaupan kautta kotiin. Aivan täydellinen välipala, joka sopisi erinomaisesti vaikka alkuruoaksi aterialle vihreän salaatin kanssa. Kokeilkaa! Helppoa ja ihanaa!

Mahtavia.

Munakoisotornit
munakoiso
paketti vuohenjuustoa
tomaattia
+ suolaa ja pippuria
rypsiöljyä tai oikeastaan mitä tahansa öljyä, makuöljyt sopivat varmasti myös erinomaisesti

Leikkaa munakoiso viipaleiksi. Laita pannulle RUNSAASTI öljyä, niin että viipaloidut munakoisot oikeasti lilluvat siinä. Paista munakoisoviipaleita kuumalla pannulla ja anna niiden imeä öljyä niin paljon kuin pystyvät. Lisää öljyä tarvittaessa. Paista molemmilta puolilta ruskeaksi, nosta lautaselle ja lisää äkkiä vuohenjuustoviipale päälle. Lisää lopuksi tomaatinviipaleet ja mausta pippurilla ja suolalla. Tarjoile! Syö heti, eivät toimi kovin hyvin jäähtyneinä.

Blogipiknik

Olin viime viikolla Oslossa. Siellä satoi, satoi ja satoi. Reissu oli kuitenkin ihana, tein vähän töitä, yövyin veljeni luona ja söin hyvin. Jos olette menossa Osloon, voin suositella ruokapaikoista ainakin Laundromatia ja Food Storya. Etenkin jälkimmäinen teki syvän vaikutuksen, vedin lounaaksi simpukoita. Ah. Menkää. Mutta ottakaa paljon rahaa mukaan, MIKÄÄN ei ole kohtuuhintaista Oslossa.

Nojoo. Lensin takaisin Suomeen lauantaina ja sunnuntaina koitti ruokabloggaajien piknikki! Otin V:n mukaan ja iskeydyttiin kaikkien ihanien ruokien ja ihmisten seuraan Koffarin aurinkoon. Ruokaa oli valtavasti, ja vedin hullun ähkyn hetkessä. Ruoka oli erinomaista, mutta seura sitäkin parempaa. Voin paljastaa, että ruokabloggaajat ovat aivan ihania ihmisiä ja sain taas nauraa sydämeni kyllyydestä. Kiitos kaikille ihanille! Sunrisen sponssaamat viinit edistivät hyvää fiilistä mukavasti. Viinit olivat oikeasti hyviä, kun hinnatkin ovat Alkossa seitsemän euron pintaan.

Ruokaa oli paljon! Kuvassa näkyvät mm. IHANAT Raunan punajuurikeksit,  

Sorsanpaistajan mieletön New York cheese cake ja Pienen Vispiläkaupan hurmaava tomaattisoppa.

Hannan sopan mehevä raparperi-mansikkapiirakka!

Reissusta johtuen minulla ei ollut paljon aikaa valmistautua ruokapuolella, joten tein aika simppelit eväät. Artisokkatahnaa, valmista leipää ja salaattia, jonka reseptin varastin isosiskolta. Kuva on tyhmä, eikä kerro mitään, mutta salaatti on oikeasti ihan hyvää. Ja mainostan edelleen artisokkatahnaa; tehkää sitä, se on ihanaa, ja sain muutkin vakuutetuksi piknikin aikana.

Salaatista ei oikein saa selvää, mutta Pienen Vispiläkaupan kesäisestä limetortusta onneksi sitäkin paremmin. 

Kuulemma helppo tehdä, oli ainakin mielettömän hyvää!

Juusto-päärynä-pähkinäsalaatti

salaattia

herneenversoja

manchego-juustoa

pekaanipähkinöitä

päärynää

Kastike:

vaaleaa balsamicoa

oliiviöljyä

suolaa ja pippuria

Ketun keittiössä oli tuonut ihania, raikkaita ruokia. 

Etualalla olevassa salaatissa (vai mikä se oli) olevat uppopaistetut pitaleivän palat olivat erinomaisia.

Viiniä taisi olla 15 pulloa. Kaikki meni.

Kesä teki paluun, niin tein minäkin

Jeee! Kesä! Kevät on ollut yhtä paikasta toiseen juoksemista ja kesänkin olen jo tunkenut täyteen ohjelmaa. Mutta olen vihdoin ehtinyt myös tehdä jotain muuta kuin ainaisia arkiruokiani. Lupauduin muutama päivä sitten tekemään V:lle ruokaa, ja päädyin tekemään jotain hyvin kesäistä, sillä nakkikastike ei oikein mätsää aurinkoiseen kesäpäivään. Löysin Hesarin ruokasivuilta ihanan lämpimän perunasalaatin ohjeen, joka vaikutti juuri sopivan simppeliltä kiireiseen iltaan. "Salaatti" syntyi todella nopeasti, ja aion tehdä tätä ehdottomasti juhannuksena esim. lounaaksi tai lisukkeeksi grilliruokien kanssa. Ah. Pian uudelleen.

PS. Olen ikävöinyt teitä!

Lämmin perunasalaatti
Katja Bäcksbacka

6–7 keskikokoista perunaa (tai n. 11 varhaisperunaa)
4 luomumunaa
100 g ohuita vihreitä tuoreita papuja
100 g rasvaista ilmakuivattua kinkkua, esimerkiksi serranoa
2–3 valkosipulinkynttä
2 rkl viinietikkaa
3/4 dl oliiviöljyä
1/4 tl suolaa
3–4 vartta kevätsipulia
50 g rucolaa

+ paistamiseen 1 rkl öljyä

Keitä perunat lähes kypsiksi. Keitä kananmunia 6–7 minuuttia; keltuaisten pitäisi jäädä hieman juokseviksi. Huuhtele pavut, siisti niistä tarvittaessa päät pois. Ryöppää papuja kiehuvassa vedessä 2–3 minuutin ajan. Laita pavut kylmään veteen. Kuori perunat, pilko reiluiksi paloiksi. Leikkaa kevätsipuli pieniksi. Hienonna kinkku, ja kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. 

Kuumenna öljy isossa paistinpannussa. (Jos kinkussa on näkyvästi rasvaa, et tarvitse erillistä rasvaa paistamiseen.) Laita kinkkukuutiot ja valkosipuli pannulle. Anna hetki kuullottua miedolla lämmöllä. Kääntele joukkoon valutetut pavut ja kypsennä muutama minuutti. Lisää sitten pannulle peruna, sekoittele varovasti. Sekoita yhteen viinietikka, oliiviöljy ja suola. Käännä lämpöä kovemmalle ja lisää seos pannulle. Anna ainesten kuumentua, sekoittele samalla varovasti. Tarkista perunoiden kypsyys. 

Ota pannu liedeltä ja sekoita joukkoon sipulisilppu sekä rucola. Mausta mustapippurilla. Tarjoa heti kananmunien sekä sormisuolan kera. 

Plop, plop, plop.

 

Äitienpäivä

Käykääpä kurkkaamassa Ylen Olotilasta tekemäni äitienpäiväbrunssi. Ihanaa äitienpäivää!

Lupolo

Jee, minä täällä taas pitkästä aikaa! Keittiötä on tullut kyllä käytettyä, mutta vain hyviksi todettuihin juttuihin. Tein mm. vapuksi kaksi Quiche Lorrainea ja artisokkatahnaa (mikä yllätys). En malta odottaa, että koulu loppuu tältä keväältä, jotta joskus olisi oikeasti vapaa-aikaa, ja ehtisin purkaa pöydälle kertynyttä reseptipinoa.

Kuvat otti kaverini Riikka.

Syödä kuitenkin pitää, ja niinpä kävin kokeilemassa jo jonkin aikaa sitten uuden ravintola Lupolon. Lupolo on siis Helsingissä, entisen Elviiran paikalla, omistajatkin ovat samat. Kävin Elviirassa usein lounaalla, joten halusin ehdottomasti olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa tätä gastropubia. Kävimme kahden kaverini kanssa syömässä eräänä lauantaina, jolloin tarjolla brunssilautasta ja supistettu ruokalista. Aamiaiset olivat jo mahassa, joten itse päädyin ottamaan makkaraa (oli sillä joku hienompi nimi, jota en enää muista) bataattimuhennoksella ja kermaviilikastikkeella. Annoksen sai joko pienenä (n.11€) tai isona (en muista, ehkä 15€), itse päädyin pieneen. Seuralaiseni ottivat vuohenjuustopiirakkaa omena-fenkolisalaatilla (oisko ollut 15€?). Itse en juo olutta, joten se jäi kokeilematta, valikoima vaikuttaa kuitenkin erinomaiselta. 

Ruoka oli ihan jees. Raaka-aineet vaikuttivat tuoreilta, puhtailta ja maut olivat kohdillaan. Ei mitään tajunnanräjäyttävää, mutta sellaista, että voisin mennä toistekin. Tila on kiva (tosin ei niin kiva kuin Elviiran aikoina), ja palvelu ystävällistä, tosin vähän hajamielistä. Tarjoilija unohti tuoda pyytämämme tuolin, joten oli pakko varastaa yksi viereisestä pöydästä. Vettä piti pyytää pari kertaa. Mutta silti, ihan kiva kokemus. Hesarin tyypit ilmeisesti rakastuivat paikkaan palavasti, ylistävän arvostelun voi lukea täältä. Paikka on vähän piilossa Punavuoressa (Punavuorenkatu 3), mutta etsimisen arvoinen paikka, jos haluaa vähän vaihtelua keskustan peruspaikkoihin. Illalla varmasti kivempi kuin keskellä päivää.

En yleensä ole kovin onnekas, mutta voitin eräästä kisasta Eat Helsinki 2011 -kirjan! Kirja maksaa n. 30€ ja esittelee 12 helsinkiläistä ravintolaa. Esitellyistä ravintoloista saa kirjaa näyttämällä kaksi pääruokaa yhden hinnalla (kerran)! Jee! Lupolo on yksi näistä paikoista. Pitää siis mennä uudelleenkin :)

A quiche a day keeps the doctor away

Olen luonteeltani hurahtaja ja eilisen quiche-menestyksen siivittämänä tartuin tänään taas irtopohjavuokaan ja voipakettiin (vaikka pitäisi tehdä kaikkea muuta...). En jaksanut lähteä kauppaan, joten tongin kaappeja epätoivoisena. Parastahan piirakoissa on se, että niihin voi tyhjentää kaikki oudot kaapista löytyvät ruoka-aineet ja ylijäämät. Kasvispuolelta kaapista tervehtivät vain kaksi punasipulia ja yksi tavallinen sipuli. Hihkuin, kun eteeni sattuivat Marilta saamani kuivatut mustatorvisienet. Sieni-sipulipiiras oli aivan ihana ja kuivattujen sienien käyttäminen sata kertaa helpompaa kuin odotin.

Jo syödyt osat rajautuivat taktisesti kuvan ulkopuolelle.

Quiche part 2
n. 2dl kuivattuja (mustatorvi-)sieniä
kaksi punasipulia
sipuli
2rkl hunajaa
suolaa
öljyä/voita
mustapippuria
150g emmental-raastetta
2dl kermaa tai 1dl kermaa ja 1dl ranskankermaa
3 kananmunaa

Laita kuivatut sienet likoamaan pariksi tunniksi. Valuta sienet kuiviksi ja kuivaa vielä talouspaperiin. Pilko sipulit puolikkaiksi renkaiksi. Kuulota tavallista sipulia ja heitä sienet mukaan, mausta kevyesti suolalla. Laita sivuun odottamaan ja laita punasipulit pannulle. Lisää hunaja ja pehmitä sipuleita hunajassa. Lisää ensin punasipulit esipaistetulle voitaikinalle, rouhi päälle mustapippuria ja lisää lopuksi sieni-sipuliseos. Lisää päälle muna-juustoraaste-kermaseos ja loput juustoraasteesta. (kts. Quiche Lorrainen ohje, siitä löytyy myös voitaikinapohjan ohje)

Quiche

Paras tapa loistaa keittiössä on varastaa toisten ideat. Muutama viikko sitten olimme V:n kanssa brunssilla kavereidemme luona, ja huh huh millaiset tarjoilut notkuivat pöydässä. Tuore äiti oli ehtinyt loihtia mm. sitruuna-marenkipiirakan ja quichen, jossa oli pekonia. Kaikki oli aivan ihanaa, mutta etenkin quiche jäi pyörimään mieleen - ja vatsaan syötyäni sitä noin viisi palaa (huom. liioiteltu alakanttiin). Blogia seuranneille ei tule yllätyksenä, että pekoni on suurin syy lihansyöntiini ja elämäni toinen suuri rakkaus.

Keittiössämme on ollut aika hiljaista. Jos olen tehnyt ruokaa, olen tehnyt tuttuja, helppoja juttuja. Mutta kun saimme eilen vieraita, päätin hurmata heidät quichellä ja pekonilla. Maun tiesin olevan hyvä, mutta toteutus vähän pelotti. En tosiaankaan ole mikään leipojaluonne, ja jo hienosteleva ranskalainen termi "quiche"   kuulostaa tuntikausien hikoilulta ja itkuraivarilta keittiössä. Onneksi muistin, että Äijäruokaa-blogin Ari on Suomen katu-uskottavin quiche-ekspertti. Löysin blogista ihanan helpon voitaikinan ohjeen ja quichen reseptin, jossa oli käytetty pekonia. Voitaikinan tein orjallisesti ohjeen mukaan, mutta piirakan täytteet sovelsin aika vapaalla kädellä. Superhelppoa! Miksei kukaan kertonut tätä aiemmin!

En ehtinyt ottaa kuvaa quichestä valmiina, ja oli jo lähellä ettei ehditty kuvata edes yhtä palaa, sillä piirakka hävisi neljän henkilön suuhun melkein kokonaan viidessätoista minuutissa. Edes jälkeenpäin iskenyt ähky ja ruokaväsy eivät himmentäneet quichen makusinfoniaa. Ah. Teen heti tänään uuden, mutta tällä kertaa ehkä kasviksilla, etten muutu kohta itsekin pekoniksi.

V:n stailauksessa haettiin eurooppalaista tunnelmaa.

Esipaistettu voitaikinapohja Äijäruokaa
150 g voita
4,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
ripaus sokeria
kylmää vettä

Kuutioi voi sivultaan puolen sentin kuutioiksi. Lisää jauhot. Sekoita. Lisää sokeri. Nypi voi ja jauhot sekaisin, mutta älä stressaa hyvästä sekoittamisesta. Tarkoitus on vain valmistella seuraavaa vaihetta eikä voi saa lämmitä liikaa. Lisää kylmä vesi ja sekoita sormenpäillä. Älä lisää vettä niin paljon, että taikina muuttuu tahmeaksi. Lisää vielä tilkka vettä saadaksesi mukaan taikinan ulkopuolelle jäänyt osa.

Pane taikina jauhotetulle pöydälle ja painele kämmenen tyvipuolella (jotta taikina ei lämpiäisi) kunnes voi ja jauhot sekoittuvat hyvin. Muotoile taikina parin-kolmen sentin pakuiseksi kiekoksi ja kaulitse irtopohjavuokaasi sopivaksi. Taita taikina puoliksi ja vielä toisen kerran puoliksi, jolloin taikina on helpompi siirtää (irtopohja-)vuokaan. Avaa taitokset vuoassa ja taputa taikina kiinni vuokaan. Laita päälle foliota ja kuivia herneitä, jotta lopputulos olisi esipaistessa siistimpi, mutta se ei ole välttämätöntä. Esipaista n. 12 minuuttia 200 asteessa.

Quiche Lorraine
2 pkt pekonia (eli n. 280g)
2 isoa sipulia
mustapippuria
150g emmental-raastetta
2dl kermaa tai 1dl kermaa ja 1dl ranskankermaa
3 kananmunaa

Tee voitaikina ja esipaista se yllä olevan ohjeen mukaisesti. Pilko ja ruskista pekonia. Pilko sipuli suht isoiksi paloiksi ja kuullota pannulla, mausta mustapippurilla. Lisää pekonit ja sipulit esipaistetun pohjan päälle. Sekoita kerma ja munat hyvin keskenään ja lisää n. puolet juustoraasteesta. Levitä pohjan päälle tasaisesti. Ripottele loput juustoraasteesta pinnalle ja paista 200 asteessa n. 20-30min kunnes pinta on kauniin ruskea.