Maxill

Olin jo jonkin aikaa sitten sekalaisen, mutta laadukkaan seurueen kanssa syömässä Maxillissa (Korkeavuorenkatu 4). Maxill kutsui meidät testaamaan salaattilistaansa. Seurueessamme oli monenlaista mielipidettä ruoan ja tarjoilun laadusta, itse kuuluin siihen porukkaan, joka piti kokemuksesta. En kirjoita tästä ruokailusta sen takia (positiivisesti), että tarjoilumme oli ilmainen tai että en olisi muuten käynyt ravintoloissa ja tietäisi millaista on hyvä ruoka tai palvelu, vaan aidosti sen takia, että pidin Maxillista paikkana kaikin puolin.

Alkuun saimme erilaisia alkupaloja, joita napostelimme kimpassa. Oma suosikkini oli häränfilee, jota olisin voinut syödä loputtomiin. Maut olivat todella kohdallaan. Muut alkupalat olivat myös hyviä, mutta unohtuivat härän rinnalla.

Häränfileetä Tataki, korianteria ja avokadoa

Yrtti-vihersalaattia, dijonkastiketta

Lohicarpaccio, wasabikastiketta

Salaattimenusta valikoin eteeni ankkaa ja pekonia sisältävän salaatin, joka näytti hieman epäilyttävältä, sillä odotin saavani ankan ja pekonin erikseen. Ruskea mössö näytti lievästi sanottuna epäilyttävältä mutta maistui todella hyvältä. Itse pidin salaatistani todella paljon ja oli oikeasti piristävää, ettei se ollut samanlainen kuin kaikkialla muuallakin. Helsingissä on mielestäni todella kuiva salaattitarjonta ja on virkistävää, kun joku ravintola nimenomaan panostaa tähän puoleen.

Ankkaa & Pekonia

Tiikerirapuja & Avokadoa

Jälkiruoka oli kuitenkin päiväni kohokohta. Tumma suklaapiiras oli täydellinen. Palaan tähän ravintolaan uudelleen nimenomaan tämän kakun takia. Täydellistä! Kakkupala oli kuin valtava suklaatryffeli, jota vadelmasorbetti "kevensi" juuri sopivasti. Ah. Osaisinpa tehdä tällaista itse.

 
Tummaa suklaapiirasta, vadelmasorbettia

Crème brûléetä, guavasorbettia

 

Palvelu oli mielestäni ystävällistä, tarjoilija oli aidosti mukava ja oloni oli todella tervetullut. Tarjoilija ei ehkä ollut joka tilanteessa se asiantuntevin, mutta en kokenut, etteikö hän olisi selvittänyt jotain asiaa tarpeen vaatiessa tai olisi suhtautunut meihin muuten tylysti / huolimattomasti. Ehkä keskityin liikaa seuralaisiini, mutta en olisi jäänyt miettimään tarjoilua sen kummemmin, ellei asia olisi noussut esiin muualla. 

Voisin mennä Maxilliin hyvin uudelleen (etenkin suklaakakulle), mutta hinta on hiukan korkea omalle opiskelijabudjetilleni. Silti, voin suositella, jos pätäkkää riittää ja etsii kivaa, rentoa ravintolaa Ullanlinnassa. Ei ehkä mikään erottuva ravintolakokemus (paitsi kakun ja alun härän osalta), mutta perushyvistä paikoista on mielestäni aina pulaa, kun keskustassa yrittää keksiä minne oikein mennään syömään.

Salamia sielulle

Osa saa jo varmaan ihottumaa kaikesta Hakaniemen hallin hehkutuksestani, mutta en vain voi itselleni mitään. Olen löytänyt ihanan italialaisten herkkujen tiskin, josta ostan aina pätkän salamia opiskelumotivaattorikseni. Eräänä nälkäisenä päivänä tein salamista spontaanisti pastan, josta tuli älyttömän hyvä. Onneksi helpot asiat ovat yleensä niitä parhaita.

Seuraavana missionani on tehdä itse pastaa. Kuulemma todella helppoa ja taikinan voi kai kaulita kaulimellakin, sillä en halua hankkia keittiöön enää yhtään suht tarpeetonta laitetta. Millaisia kokemuksia teillä on? Teettekö itse usein pastaa? Onko se niin helppoa miltä vaikuttaa?

Grr. Rakkauteni makkaroihin vain kasvaa.

Salamipasta
hyvää oliiviöljyä
tuorepastaa
kirsikkatomaatteja
pötkö salamia (tiedättekö niitä pieniä pötköjä? laitoin semmoisen, mutta laittakaa oman maun mukaan)
yrttejä, esim. timjamia
suolaa, pippuria

Laita pastavesi kiehumaan. Leikkaa makkarat, puolita tomaatit. Silppua yrtit. Keitä pasta, valuta ja lotraa kunnolla oliiviöljyn kanssa. Lisää muut aineet, sekoita ja syö!

Perunasalaatti tuo kesän

Huh! Kesä on hurahtanut hetkessä. Olen ollut paljon töissä ja opiskellut, ulkona on satanut ja olen kasvattanut vatsamakkaraani syömällä hyvin (ja koko ajan). Nyt kun asumme hyvien ravintoloiden ja kauppojen äärellä, on ruoasta tullut nautittua paljon enemmän kuin ennen. Enkä valita, elämä on paljon parempaa näin.

Kamera on täynnä kuvia ja postauksia on tulossa iso pino. En vain ole ehtinyt blogin ääreen! Pahoittelut. Teen kuitenkin nyt paluun tämän kesän suosikkiruoallani. Kesä on paras vuodenaika nimenomaan ruoan puolesta - kuka voi vastustaa uusia perunoita ja makeita herneitä? Tuskin kukaan. Olen myös hurahtanut yrtteihin ja olemme koko kesän syöneet leivän päällä yrttivoita. Niin yksinkertaista, mutta ihanaa.

Tätä on ihanaa napsia salaa jääkaapista.

Perunasalaatti
1l uusia perunoita
n. 100g pancettaa (eli italialaista pekonia) tai pekonia
2 kesäsipulia varsineen
vajaa litra herneitä
2tl dijon-sinappia
0,5dl oliiviöljyä
2rkl omenaviinietikkaa

Pese perunat ja laita ne kiehumaan. Pilko pekoni ja paista sitä voissa, kunnes se on ruskistunut ja rapeutunut. Pilko sipulit ja kuori herneet. Sekoita sinapista, öljystä ja etikasta kastike. Reseptissä suhteet suunnilleen, sekoita omaan makuusi sopiva soosi (itse tykkään käyttää reilusti sinappia ja etikkaa). Varo keittämästä perunoita yli. Pilko ne sopiviksi paloiksi, yleensä puoliksi ja sekoita aineet keskenään.

Krhm. Leikitään, että voikuppi on kuvauksellisen siisti.

Yrttivoi
kourallinen timjamia
kourallinen lipstikkaa
kasa oivariinia / voita
(´+ ripaus hyvää sormisuolaa)

Silppua yrtit ja sekoita aineet keskenään. Tarjoile hyvän leivän päällä!

Tarinoita Hakaniemestä

Olen jo joskus aiemminkin kertonut suhteestani Hakaniemen halliin. Kävin hallissa pienenä joka lauantai isän matkassa, tunsin puolet myyjistä ja voitin Hakaniemen hallin piirustuskisassa liput Lintsille. Rakkauteni kylmiin nakkeihin kumpuaa myös näistä reissuista, sillä isä osti joka kerta minulle ja siskolleni nakit, jotka kääräistiin paperiin ja iskettiin kouraan, jotta pysyimme valppaina koko ostosreissun.

Muutimme tosiaan reilu kuukausi sitten ihan hallin naapuriin ja elämäni on saanut uuden (positiivisemman) suunnan. Käyn hakemassa kerran viikossa tuoreet kukat torilta, brunssiainekset tulee myös loihdittua aika usein hallin tiskeiltä ja nyt voin vihdoin toteuttaa itsessäni sitä lihansyöjää, jota olen kaivannut! Tavoitteenani on jo pitkään ollut, että kotona laittamani liha olisi luomua tai että voisin luottaa sen olevan laadukasta ja saisin periaatteessa jäljitettyä jopa eläimen nimen. Nyt se on mahdollista!

Pienenä ostimme lihat herttaiselta saksalaiselta vanhalta mieheltä (joka on varmaan ollut eläkkeellä jo yli 10 vuotta), joten olen aina vähän vierastanut isoa ja pelottavaa Reinin lihaa. Nyt olen löytänyt hallista itselleni juuri sopivan lihamyyjän! Lauantaina menimme V:n kanssa ostamaan juustoa ja leipää, mutta päädyinkin kotimatkalle lampaan potkan ja kielen kanssa. E. Hakkaraisen lihatiskin ohi ei vain pääse ilman lihakääröä.

Sunnuntaina haudutin potkaa reilut neljä tuntia uunissa padassa. Ei mitään pikaruokaa, mutta helpompaa ruokalajia saa silti etsiä aika kauan. Liha oli täydellisen mureaa ja mehevää ja kuoriutui luun ympäriltä kuin itsestään. Keitin vielä liemestä maailman parhaan kastikkeen ja paistoin uunissa porkkanaa, palsternakkaa ja bataattia. Täydellistä suomalaista ruokaa, vähän kuin mummin tekemään. Parasta.

Lampaanpotkaa kahdelle

2 potkaa

2 porkkanaa

2 pientä palsternakkaa

5 shalottisipulia

6 valkosipulinkynttä

n. 10 maustepippuria

laakerinlehti

lihalientä (tein luomukuutioista omani)

suolaa

Laita potkat pystyyn pataan, pilko joukkoon kasvikset, lisää mausteet ja kiehuva lihaliemi niin, että lihat peittyvät. Paista 180 asteisessa uunissa kannen alla vähintään neljä tuntia.

ÄLÄ HEITÄ LIEMIAINEKSIA POIS! Itse käytin liemestä n. 4 dl kastikkeeseen ja pakastin loput liemestä myöhempää käyttöä varten. Liemijuurekset soseutin kerman kanssa pyreeksi ja käytin seuraavana päivänä toisen ruokalajin kanssa.

Maailman paras kastike

3rkl voita

3rkl vehnäjauhoja

n. 4-5dl potkan lientä

1dl kermaa

Sulata voi kattilassa ja lisää jauhot. Paista kunnes jauhoseos on vähän ruskistunut. Lisää lihalientä, keitä hetki kasaan. Lisää lopuksi kerma ja kiehauta.

Blogipiknik 2012

Huh! Blogipiknikistä on vierähtänyt jo reilu viikko! Kokoonnuimme meidän olohuoneessamme, sillä ulkona näytti sen verran epävakaalta ja viileältä, että ulkoilu ei varsinaisesti houkutellut. Paikalle saapuivat Sorsanpaistajat, MonkeyFood, Liemessä, Hannan Soppa (joka järjesti piknikin kanssani), Hayley's Cuisine, Kokit ja Potit, Peruspöperöä, Herkun ja Koukun Jytis ja "puolikas" Sillä sipuli. Kiitos vielä kun tulitte! Tarjoilut olivat taas aivan mielettömät! Pöytä notkui muun muassa erilaisista raparperiherkuista, smoothiesta, parsapaloista, pekonikekseistä, viilliyrttikeitosta, marjoista ja suklaasta.

Piknikkiämme sponssasivat Koff virvokkeiden merkeissä, Pirkka luomusuklaalla, kertakäyttöastioilla ja serveteillä sekä Vataja possunuijilla ja lisäaineettomilla cocktailnakeilla. Sain inspiraation nakeista ja päätin tehdä piknikille minihodareita! Tein sämpylät Jannankin hyväksi totemalla Eevan reseptillä, ketsuppiresepti oli ihan Hesarista. Hodareiden välissä syötiin myös dijonkastiketta, karamellisoitua sipulia sekä Jytiksen todella hyvää coleslawta! Aivan mieletön yhdistelmä! Ketsuppi oli todella hyvää, sämpylät autenttisen ilmavia ja sinappikastike ja sipuli kruunasivat komeuden. Pian uudelleen.

Hodarisämpylät, 4kpl
2 tl sokeria
1 ¼ tl kuivahiivaa
½ dl lämmintä vettä (42′C)
1 dl lämmintä maitoa (42′C)
1 rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
n. 3 ½ dl vehnäjauhoa
voiteluun: munanvalkuainen

Sekoita sokeri, kuivahiiva ja lämmin vesi. Anna hengailla 5 minuuttia kunnes seos alkaa hieman kuplia. Lisää maito, öljy ja suola (huomaathan, että maidonkin tulee olla lämmintä). Lisää jauhot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Ota taikina kulhosta jauhotetulle pinnalle ja vaivaa n. 5-10 minuuttia, kunnes taikina on sileää ja joustavaa. Jos taikina tarttuu kovasti käsiin, lisää jauhoa tarpeen mukaan, mutta vältä laittamasta jauhoa yhtään enempää kuin on pakko.

Kohota taikinaa lämpimässä, ei-vetoisassa paikassa 1 ½ tuntia. Jaa sen jälkeen taikina neljään osaan ja pyörittele hodarisämpylän muotoisiksi. Erityisen ilmavia sämpylöitä saat, kun litistät taikinapalan kevyesti suorakaiteen muotoiseksi, nipistät ylä- ja alareunat yhteen ja sen jälkeen vielä sivureunat yhteen, ja nipistelet taikinan “saumaa” niin kauan kunnes pala on sopivan kokoinen ja muotoinen (joo, tällä tekniikalla ei tule erityisen silmää hiveleviä yksilöitä).

Asettele leivinpaperin päälle ja kohota muotoiltuja sämpylöitä liinan alla vielä puolisen tuntia. Voitele valkuaisella ja paista 200-asteisessa uunissa n. 12-15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat kohonneet ja ruskettuneet kauniisti.

Ketsuppi
1 kg kypsiä tomaatteja
1 iso sipuli
1-2 valkosipulin kynttä
1 punainen paprika
2 dl sokeria
2 dl viinietikkaa
2 rkl siirappia
2 tl suolaa
1/4 tl kanelia
ripaus kardemummaa, neilikkaa, cayennenpippuria, mustapippuria, valkopippuria

 

Huuhtele ja kuivaa tomaatit. Lohko tomaatit ja poista niistä kanta. Itse vielä kalttasin ne, sillä en halunnut ketsuppiini kuorisattumia. Kuori sipuli ja valkosipulin kynsi. Hienonna sipulit. Poista paprikasta kanta ja siemenet ja leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi. 

Mittaa kattilaan viinietikka, sokeri ja siirappi. Kuumenna. Lisää joukkoon paloitellut kasvikset ja mausteet. Kiehuta seosta runsaan tunnin ajan, eli kunnes kasvikset ovat täysin pehmenneet ja seos on hieman kiinteytynyt. Soseuta huolellisesti sauvasekoittimella, tehosekoittimella tai sosemyllyllä. Jos seos ehtii soseuttamisen aikana jäähtyä, kuumenna se vielä kattilassa. (Tölkitä kuumana, säilytä tölkit viileässä.) Huolellisesti valmistettu ketsuppi säilyy viileässä useita kuukausia.

Suklaa nostaa mielialaa

Tämä kesä on alkanut todella raskaasti ja sydän huutaa ystävien ja suklaan perään. Tänään V:n perhe tuli tutustumaan uuteen kotiimme ja sain taas hyvän syyn tehdä lohturuokaa. Lounaaksi söimme kesäkeittoa ja tuoretta leipää, jälkiruoaksi olinkin suunnitellut jotain todella suussa sulavaa. Bongasin jo jonkin aikaa sitten suosikkini Jannan blogista houkuttelevan näköisen suklaamoussekakun, joka vaikutti sopivan yksinkertaiselta ja varmalta. Arvaatte varmaan ettei 300g suklaata, 200g tuorejuustoa ja 3dl kermaa voi olla huono yhdistelmä. Huh! V:n siskon vajaan kahden vuoden ikäinen tytär veti sellaisen överit kakusta, että luuli olevansa pikajuna ja lentokone samaan aikaan. Omat fiilikseni olivat jossain euforian ja unen välimaastossa. 

Illalla päädyimme vielä V:n kanssa "yksille" ihanaan kantikseemme, Pitkänsillan kupeessa olevaan Flying Dutchiin. Intouduimme vetämään täydellisesti aurinkoiseen iltaan sopivat kalalautaset ja kun älyttömän hyvä bändi iski kaiuttimista bluesia livenä, oli hymyni leveämpi kuin pitkään aikaan. Sitten tuli sen verran keski-ikäinen olo (ja kylmä), että oli aika palata todellisuuteen. Silti, aika hyvä sunnuntai.

Kiusallinen mansikkakoristelu omasta takaa.

Suklaamoussekakku

(8-10 henkilölle)

150 g hienonnettuja pähkinöitä
50 g voita

Aja pähkinät sileäksi blenderissä tai sauvasekoittimella, lisää sulatettu voi. Taputtele rengasvuokaan, jossa pohjalla leivinpaperi. Paista 225 asteessa noin viisi minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Täyte
4 munaa
3 dl kermaa
200 g Philadelphia-juustoa
300 g suklaata (70-80%)
1 rkl vaniljajauhetta (tai vaniljasokeria)

(makeutusta, kuten raakaruokosokeria tai steviaa)

Sulata suklaa vesihauteessa, jätä osa suklaasta raastettavaksi kakun päälle. Erottele keltuaiset, vaahdota valkuaiset. Vatkaa kerma erikseen. Yhdistä keltuaiset, juusto ja vaniljasokeri. Sekoita sulanut suklaa ja puolet kermavaahdosta keskenään. Yhdistä seokseen loppu kermavaahto sekä keltuais-juustoseos. Lisää lopuksi varovasti vaahdotetut valkuaiset.

Kaada seos pohjan päälle ja anna vetäytyä yön yli jääkaapissa. Kakun voi myös pakastaa.

Muutto meni, niin menin melkein minäkin

Viime kuukausi on ollut suoraan sanottuna aivan kamala. Muuttaminen on ihan hirveää hommaa, enkä suosittele sitä kenellekään! Onneksi se on nyt ohi ja uusi koti on aivan ihana. Postausta aiheesta tulossa pian. Ei siis mitään traumatilitystä vaan uuden kodin hehkutusta.

Minun piti olla mukana Hävikistä herkuksi -kampanjassa, ja aiheeseen liittyneitä postauksia on onneksi näkynyt lukemattomissa blogeissa. Aivan mahtava kampanja kaiken kaikkiaan! Harmikseni se loppuu nyt torstaina, tosin aion ottaa saman periaatteen käyttööni päivittäiseen arkeeni myös tämän kuukauden ulkopuolella. Postauksia aiheesta tulossa siis myöhemmin (mm. ihanan perunajauhokakun resepti, jota tein jo kerran, mutta kakku repesi vääränlaisen vuoan takia...). Oma lempparitapa hankkiutua eroon melkein mistä tahansa ovat empanadat, suosittelen!

Keittiö on onneksi nyt korkattu ja uusi Glorian Ruoka & Viini tuli postilaatikosta kuin tilauksesta. Sain opiskelukaverilta "tuparilahjaksi" maailman muhkeimpia raparperin varsia ja kun viljelypalstammekin tuotti satoa, oli tätä huumaavaa raparperipaistosta pakko tehdä parikin kertaa. Maku on aivan mielettömän hyvä ja ihanaa vaihtelua ainaisten piirakoiden tilalle. Paistos on parhaimmillaan vaniljajäätelön ja hyvän seuran kanssa tarjoiltuna! Paistos on myös maailman helpoin tehdä, eikä haittaa vaikka reseptiä ei noudata ihan justiinsa. Antakaa palaa, torit ovat pullollaan raparperia!

Kuvaaminen ei oikein suju tauon jälkeen. Mutta siellä se piileskelee! Addiktoivaa tavaraa!

Raparperipaistos
500g (n.3/4l) raparperia
1,5dl fariinisokeria

Taikina
200g voita
3dl vehnäjauhoja
1dl kidesokeria
1,5dl fariinisokeria

+ vaniljajätskiä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Huuhtaise raparperit ja leikkaa ne paloiksi. Sekoita palat sokerin kansa ja kaada uunivuokaan (halkaisija n.24cm). Paista noin 15min tai kunnes raparperit ovat hieman pehmenneitä.

Nypi voi, jauhot ja sokeri kulhossa sekaisin. Levitä seos raparpereille. Jatka paistamista noin 30min tai kunnes taikina on kypsää ja ruskeaa. Tarjoa jäätelön kanssa, hyvää sekä lämpimänä että jäähtyneenä!

PS. Ruokabloggaajat!!! Nyt lauantaina 2.6. klo 14 kokoonnumme Helsingissä blogipiknikille! Lisätietoja ja ilmoittautumiset minulta s-postilla kadenvaantoa@gmail.com. Olisi ihanaa nähdä vanhoja ja tuttuja naamoja!